Ilmainen paleovalmennus!

Personal trainer Jaakko Savolahti mainostaa kuukauden pituista paleovalmennusta, joka maksaa 69 euroa. Kuten kunnon myyntimiehen tietysti kuuluukin, Jaakko lupailee (ei suoranaisesti lupaa, mutta ikään kuin vihjailee lupaavansa) energisyyttä ja jaksamista, suolisto-ongelmien väistymistä ja "tuloksia" (mitä ikinä ne tarkoittavatkaan, laihtumista?). Valmennus voi tietysti olla rahan arvoinen, mutta siltä varalta, että haluat säästää, tarjoamme ihan ilmaiseksi vastaukset kysymyksiin, joihin paleovalmennus lupaa vastata.

Onko parempi syödä pieniä annoksia usein vai isompia harvemmin?

On hyvä syödä säännöllisin väliajoin (ks. esim. ravitsemussuositukset aikuisille). Jos energiankulutus on suuri, on energiantarve luultavasti helpointa täyttää syömällä kohtuullisen monta kertaa päivän aikana. Monelle hyvä perusmalli voisi olla esimerkiksi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, eli viisi ateriaa päivän aikana, mutta yhtä hyvin voit syödä vain kolmesti päivässä, jos se tuntuu hyvältä ratkaisulta ja saat aterioistasi kylliksi energiaa. Toisaalta paljon kuluttavan voi olla tarpeen syödä useamminkin kuin viidesti päivässä. Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei siis ole.

Marjoja voi lisätä vaikkapa puuroon tai jogurttiin tai syödä sellaisenaan.

Mitä voisi syödä välipaloiksi ja iltapalaksi?

Hyvällä välipalalla tai iltapalalla voisi olla esimerkiksi täysjyväviljaa, proteiinia ja kasviksia, hedelmiä tai marjoja. Vaihtoehtoja on siis miljoonia. Hyvä idea voisi olla valita sellaisia ruoka-aineita, jotka ovat itsellesi mieluisia. Kokeile vaikka kaurapuuroa marjoilla ja jogurtilla tai hedelmää ja rahkaa myslillä. Vanha kunnon ruisleipäkään ei välttämättä ole huono vaihtoehto, ja pähkinöistä saa hyvän lisän lähes välipalaan kuin välipalaan. Jos et halua käyttää maitotuotteita, jogurtin ja rahkan korvikkeita on nykyään saatavilla myös kasvipohjaisina vaihtoehtoina. Jälleen kerran, yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole, ja tärkeintä on se, että välipala on mieltymystesi mukainen, jolloin se todennäköisimmin tulee syötyä.

Jos jätän leivän/pastan/puuron pois, millä korvaan niistä saadut hiilarit, etenkin treenipäivinä?

Yksinkertaisin ratkaisu on usein paras: älä jätä. Hiilihydraatit ovat lihasten tärkeimpiä energianlähteitä sekä kestävyys- että voimatreeneissä. Suosi täysjyväviljatuotteita, kuten ruisleipää, kuitupitoista täysjyväpastaa tai kaurapuuroa.

Kaurapuuro on hyvä aamu-, väli- tai iltapala.

Mistä tiedän saanko tarpeeksi proteiinia? Ja etenkin jos en syö lihaa, millä sen voi korvata?

Jos olet sekasyöjä, voit huokaista helpotuksesta: on hyvin epätodennäköistä, että et saisi tarpeeksi proteiinia. Jos olet kasvissyöjä, joka syö maitotuotteita säännöllisesti, olet todennäköisesti kuivilla. Jos olet vegaani, etkä kiinnitä erityistä huomiota proteiiniin, on mahdollista, että et saa kylliksi proteiinia, ja suosittelemme etsimään tietoa Vegaaniliiton nettisivuilta tai konsultoimaan vegaaniruokavalioon perehtynyttä laillistettua ravitsemusterpaeuttia. Jos et syö lihaa, hyviä proteiinin lähteitä ovat esimerkiksi pavut, linssit, soija ja quorn sekä maitotuotteet.

Kuinka monta kananmunaa voi syödä päivässä?

Tämä onkin kinkkinen kysymys, jonka oikeasta vastauksesta voisin harkita maksavani 69 euroa, mutta jostain syystä epäilen, että edes Jaakolla ei ole tähän lopullista vastausta. Tällä hetkellä ravitsemussuositukset kehottavat syömään korkeintaan 2-3 kananmunaa viikossa, mutta suosituksia toki korjataan sen mukaan, kun näyttöä suuntaan tai toiseen ilmestyy tutkimusten muodossa. Uudehkon suomalaistutkimuksen mukaan yksi kananmuna päivässä ei lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, joten voi olla, että suosituksiinkin tulee vielä tulevaisuudessa muutos. Suosituksia ei kuitenkaan muuteta yhden yksittäisen tutkimuksen tulosten perusteella, vaan aina on tarpeen arvioida kaikkea saatavilla olevaa näyttöä.

Mitä eväitä voisi ottaa matkalle mukaan?

Ota eväitä, jotka on helppo kuljettaa ja jotka eivät pilaannu. Miten olisi vaikkapa täytetty leipä tai juotava jogurtti? Jos evään on säilyttävä pidempään, mikset pakkaisi mukaan vaikkapa pähkinöitä, välipalapatukoita, hedelmiä tai iskukuumennettuja välipalajuomia? Jos matkalla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi Rodoksen matkaa, kannattaa miettiä, tarvitseeko omaa kahvipakettia ja ruisleipää välttämättä mukaan - lomalla on hyvä tilaisuus tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin.

Miten voin herkutella fiksusti?

Herkutella, herkku, herkuttelu... Sanoja, joihin latautuu tunteita, asenteita ja ennakkoluuloja. Emme tiedä, mitä kysyjä tarkoittaa fiksusti herkuttelulla, mutta se kuulostaa mielestämme terveelliseltä herkuttelulta, jota olemme kertaalleen jo kommentoineet. Oli herkkusi mikä tahansa, suo se itsellesi ja nauti siitä. Älä pode huonoa omaatuntoa äläkä ajattele "palaavasi huomenna ruotuun". Ja ei, emme kannusta syömään pelkkää karkkia, mutta uskomme vakaasti, että vahva syömisen rajoittaminen johtaa entistä huonompaan tilanteeseen, jossa "fiksusti herkuttelu" on yhä vaikeampaa. Vastauksena kysymykseen: voit "herkutella fiksusti" syömällä sitä, mitä mielesi kulloinkin tekee samalla, kun pidät huolen säännöllisestä ateriarytmistä ja yleisterveellisestä ruokavaliosta (pääpiirteissään: runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa päivittäin sekä kalaa pari kertaa viikossa).

Yhden herkku on mutakakku, toinen herkuttelee kuivatuilla hedelmillä, jollekin maistuu sipsit ja joku saattaa nauttia eniten lasillisesta hyvää viiniä.

Tässä siis Aivosumutorven vastaukset paleovalmennuksen esittämiin kysymyksiin. Meniköhän yhtään sinnepäin mitä paleovalmennus neuvoo? Jos joku sattuuu olemaan mukana paleovalmennuksessa, niin vinkatkaa meille "oikeat vastaukset", niin saamme tietää, olisiko meillä tulevaisuutta paleovalmentajina.

Ruispuikula väärään kurkkuun ja herne nenään

Tänä aamuna meinasi Fazerin ruispuikula mennä väärään kurkkuun. Söin rauhassa aamiaista, kun Facebookissa tuli vastaan Fazerin jakama blogipostaus otsikolla "Voiko terveellinen ruokavalio sisältää leipää?" Ihmettelin, että onpa kummallinen kysymys keneltä tahansa, mutta etenkin Fazerilta. Jutussa bloggaaja Aino oli saanut testiin Fazerin uudet juuresleivät, ja jakoi nyt kokemuksiaan niistä. Hän aloittaa juttunsa näin: "Terveys- ja hyvinvointibuumi jyllää edelleen voimakkaana ja yksi ihan huippu juttu on, että valmistajat ovat heränneet tähän ja alkaneet valmistaa toinen toistaan parempia vaihtoehtoja niille, jotka haluavat syödä terveellisesti, mutta silti nauttia perinteisistä lemppareista, kuten vaikkapa leivästä."

Muita hyviä kysymyksiä: Voiko kesällä paistaa aurinko? Voiko lumiukon tehdä lumesta? 

Anteeksi kuinka? Poissulkeeko terveellisesti syöminen leivän syömisen? En tiedä mistä tällainen ajatus bloggaajalle on tullut, mutta täysjyväviljan terveyshyödyistä ei ole juuri epäselvyyttä. Ja toisaalta on aika hölmöä ajatella, että jokin yksittäinen elintarvike tekisi ruokavaliosta terveellisen tai epäterveellisen, se kun on kokonaisuus joka ratkaisee ruokavalion terveellisyyden. Oikeasti alkaa jo tympiä tämä hiilihydraattipelko, ja yksittäisten elintarvikkeiden leimaaminen epäterveellisiksi ihan vaan fiilispohjalta.

Ruispuikulat eivät välitä #juuresleipä #parempileipä -kommenteista, sillä niiden terveellisyys ei ole yhden bloggaajan sanomisista kiinni.

Tämä yhteistyökuvio saattaa lisätä juuresleivän myyntiä, mutta samalla se kyseenalaistaa "tavallisen" leivän kuulumisen terveelliseen ruokavalioon. Jos olisin fazerilainen, en ehkä haluaisi levittää tällaista sanomaa. Kukin tyylillään, mutta kyseenalaista mainontaa ainakin minun makuuni. 

Aivosumutorvi on yksivuotias!

Tasan vuosi sitten jaoimme ensimmäisen jutun juuri perustetulla Aivosumutorven facebook-sivulla. Silloin keskustelu pyöri Safkatutkan ja Kemikaalitutkan lietsoman sitruunahappokohun ympärillä. Teollisen sitruunahapon (E330) huhuttiin aiheuttavan homeoireisilla muun muassa aivosumua.

Onnea Aivis 1v!

Vuodessa on tapahtunut paljon, ja toisaalta juuri mikään ei ole muuttunut. Kemikaalitutkan Maria Nordin kärsii edelleen (ainakin toistaiseksi!) aivosumusta. Safkatutka on hieman rauhoittunut pelonlietsonnassa, muuttanut nimensä Safkanetiksi, ja keskittyy nyt pillerikauppaan. Käänne parempaan vai huonompaan suuntaa - vaikea sanoa.

Vuoden takaisessa jutussa elintarvikekemisti ja ruoan turvallisuuden professori Marina Heinonen totesi Safkatutkaan ja Kemikaalitutkaan liittyen seuraavaa: ”Joku blogi tai sivusto, joka kutsuu itseään totuuden torveksi, hämmentää ihmisiä milloin mistäkin." Blogimme nimi inspiroitui pitkälti tästä sitruunahappokohusta, jolloin kuulimme ensi kertaa aivosumusta. Oireena se kuulosti sopivan epäselvältä, ja terminä hauskalta. Meidän aivomme eivät kärsineet aivosumusta sitruunahapon takia, vaan näiden väärään tietoon perustuvien pelonlietsontajuttujen vuoksi. Vastaiskuna ihmisten hämmentämiselle halusimme hälventää hämmennystä. Ja siitä se sitten lähti. Kiitos inspiraatiosta Safkatutka & kumppanit!