Aktiivisuusmittarit ja tarkkuuden illuusio

Moni kantaa tätä nykyään ranteessaan aktiivisuusmittaria, joka laskee päivän aikana kertyneitä askelia ja varoittaa liian pitkistä istumisjaksoista. Kaikenlainen itsensä mitaaminen onkin nykyään helppoa. Mittaamisesta on useille hyötyä, mutta täysin ongelmatonta se ei ole - muun muassa Anette Palssa on pohtinut aihetta äskettäin VirtaKlinikan blogissa. Anette toteaa, että vaikka itsemonitorointi näyttäisikin olevan suotuisaa terveyden kannalta, ongelmana on se, että mittausinto laantuu yleensä jonkin ajan päästä.

Aktiivisuuden mittaamiseen liittyy myös valheellisen tarkkuuden ongelma. Esimerkiksi Helsingin sanomien sinänsä ansiokkaassa painonhallinnan ja kalorilaskennan ongelmia käsittelevässä jutussa (valitettavasti vain tilaajille) annetaan ymmärtää, että aktiivisuusmittarit mittaisivat energiankulutusta:

"Edes aktiivisuusrannekkeet eivät pysty mittaamaan sitä, paljonko toimistotuolissa heilumisen kaltainen huomaamaton liike vie päivän mittaan energiaa."

Todellisuudessa aktiivisuusrannekkeet mittaavat kiihtyvyyttä, eivät energiankulutusta. Energiankulutus, jonka ranneke ilmoittaa, on vain (toivottavasti kohtuullisen hyvä) arvio, joka perustuu päivän aikaiseen liikkumiseen (mitä kiivaammin käsi ja siinä oleva aktiivisuusranneke heiluvat, sitä tarmokkaammin algoritmi olettaa henkilön liikkuvan) sekä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (esim. paino, pituus, sukupuoli).

Aktiivisuusrannekkeen ilmoittama energiankulutus on arvio, ei absoluuttinen totuus.

Prosessissa, jonka tuloksena energiankulutus ilmoitetaan, on monia vaiheita, joissa voi syntyä virhettä. Mittari voi tulkita käden liikkeet kävelyksi, vaikka rannekkeen käyttäjä olisi paikallaan (neulovat aktiivisuusrannekkeen käyttäjät tietävät, että neuloessa kertyy yllättävän paljon askelia!). Toisaalta vaikkapa pyöräillessä käsi voi olla suhteellisen liikkumattomana, joten mittari ei välttämättä ymmärrä käyttäjänsä liikkuvan. Lisäksi algoritmi, jolla energiankulutus lasketaan, on kullakin valmistajalla omansa, joten samasta datasta samalla käyttäjällä laskettu energiankulutus voi olla eri.

Siispä suhtautukaamme maltillisesti aktiivisuusmittareiden tuottamaan dataan. Esimerkiksi askelmäärien seuraaminen voi olla hyödyllistä ja hauskaa ja kannustaa niiden lisäämiseen, mutta kannattaa pitää mielessä, että mittarin ilmoittama energiankulutus on parhaimmillaankin vain hyvä arvio, ei absoluuttinen totuus.

Puntarissa dieettibisnes

Jos pitäisi sanoa mikä on tärkeintä ymmärtää järkevästä painonhallinnasta, se on se, että kyse on pysyvästä elämäntavasta eikä vuodesta toiseen toistuvista pikadieeteistä ja painon jojoilusta. Silti laihduttamisesta ja painonhallinnasta useimmille tulee mieleen juuri nämä mitä ihmeellisimmät kituutusdieetit. Kun havahdutaan siihen, että painoa on kertynyt omaan makuun liiaksi, ylimääräisestä halutaan eroon mahdollisimman nopeasti. Silloin on ihan ymmärrettävästi helppo tarttua tarjoukseen, joka lupaa konkreettisia ja nopeita tuloksia - kuten vaikkapa kadottaa kropasta kymmenen voipaketillista neljässä viikossa.

Enkä sano, etteikö tuo olisi mahdollista. Toki on aivan mahdollista kituuttaa pienellä ruokamäärällä ja treenata kuin urheilija - ja jaksaa tätä juurikin tuo neljä viikkoa. Mutta kannattaako tämä ja mitä sen jälkeen? Laihtuminen ei usein ole se hankalin juttu, vaan uudessa painossa pysyminen. Tähän eivät pikadieetit enää tarjoakaan vastauksia, vaan asiakas on taas omillaan. Ja tämä on vain yksi ongelma ihmedieeteissä ja laihdutuskuureissa.

Usein kuulee sanottavan, että ylipainon ja lihavuuden ehkäisemisessä on vain hyödyksi, että painonhallinnan saralla on useita, erilaisia toimijoita, joilla on yhteinen tavoite - ihmisten hyvinvointi. Mutta onko tämä tavoite kaikilla? Olen myös eri mieltä siitä, että kaikki toiminta hyvinvointialalla olisi laihduttajalle hyödyksi. Osa dieettibisneksestä on oikeasti hyvin haitallista nimenomaan niille, joilla on painonhallinnan ja syömisen kanssa ongelmia.

I see your true colours.

Superdieetti vs. toimiva painonhallinta

 

Jenny+ läskibisnes -jaksossa haastatellaan hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsbergia, ja kysytään tältä menestyvän dieettibisneksen kulmakivistä. Jutan mukaan kaiken lähtökohta on se, että dieetti on toimiva. Tarkastellaanpa lähemmin, kuinka toimivalta netin superdieetit vaikuttavat.

Viime aikoina on ymmärretty, että toimivan painonhallinnan peruspilari on joustavuus. Joustavaa syömistä ei ole kaloreiden laskeminen tai ruoan punnitseminen. Sitä ei myöskään ole tiukan ja turhaan rajoitetun (esim. sokerittoman) ruokavalion noudattaminen. Siihen ei kuulu syyllisyyden tuntemukset tiukoista ruokasäännöistä poiketessa. Joustavaan syömiseen ei myöskään kuulu tarkasti etukäteen suunnitellut ruoka-ajat tai se, että aterioilla jätetään itsensä tarkoituksella nälkäiseksi.

Ja mitä superdieetit lupaavatkaan - kaikkea tätä ja vähän päälle! Superdieetin ostaessasi saat kellotetut ruoka-ajat ja tarkkaan lasketut kalorit, pääset punnitsemaan jokaisen suupalan, saat mielivaltaisen listan kielletyistä ja sallituista ruoista sekä kaupan päälle syyllistämistä ja rankaisemista repsahduksista! Eikä siinä vielä kaikki, jos ostat nyt saat ostaa kaupan päälle myös kalliit ja tehottomat lisäravinteet. Mitäs sanot, laitetaanko pakettiin? Valitettavasti yllättävän moni on valmis tähän diiliin. Vakavasti puhuen, tämänkaltainen dieettibisnes ei ole pelkästään toimimatonta painonhallintaan, vaan myös asiakkaan ohjaamista häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen.

On tavallaan ihan ymmärrettävää, että dieettibisneksessä asiat ohjataan tekemään täysin oppikirjan vastaisesti. Painonhallinnassa onnistuvat asiakkaat kun olisivat melkoinen riski bisnekselle.

"Tee Voimaruoka 360 -aamiaiskuuri, onnistut ilman ihmedieettejä ja taikatemppuja" - Ööö, täysin loogista?  

Mitä laitetaan? 

 

Dieettibisneksessä on Jutan mukaan tärkeää varautua siihen, että tyytyväinen asiakas haluaa ostaa ensimmäisen dieetin jälkeen jotain lisää. Yrittäjällä onkin oltava valmiina jo seuraava paketti, jota myydä. Kerrankin rehellistä puhetta dieettibisneksestä, jossa usein tärkeintä on raha, ei niinkään asiakkaan hyvinvointi. Luulitko, että voit olla tyytyväinen superdieetin jälkeen? Ehei, se joka ei tarvitse enää superdieettiä voi kokeilla "viimeiset viisi kiloa" -pakettia. Sitten onkin aika tavoitella "katseenkestävää tarakkaa" tai unelmiesi bikinikroppaa. Muistathan myös puhdistaa kehoasi säännöllisesti Detox-kuurilla ja pH-dieetillä. Jos pysähdytään hetkeksi miettimään tätä touhua, voiko joku oikeasti väittää, että tällä bisneksellä lisätään yhdenkään ihmisen hyvinvointia? Väittäisin, että sen sijaan sillä lisätään riittämättömyyden tunnetta, tyytymättömyyttä itseensä ja itsensä arvottamista kilojen perusteella. Itseinholla ei kovin pitkälle painonhallinnassa pääse, se kun ennemminkin vie voimavaroja kuin lisää niitä.

Aprikoosista persikaksi. I'm in - maksoi mitä maksoi.

Mitä pikadieettien tilalle?

 

Säännöllinen syöminen, sopiva ateriakoko, nälkä syömisen ohjaajana, terveellinen ja kasvisvoittoinen ruokavalio, kohtuullinen herkuttelu, joustava syömisen rajoittaminen ja liikunnallinen elämäntapa - siinä onnistuneen painonhallinnan tekijöitä. Tiedetään, että tämä ei myy, mutta ottakaa nyt edes ilmaisena vinkkinä.


Järkevästä painonhallinnasta lisää seuraavilla sivuilla:

Anette Palssa
BITE -Haarukassa hyvinvointi
Painonhallintatalo.fi 
Personal trainer & ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad 
Pöperöproffa Patrik Borg
Se erilainen fitness -blogi
Vaakakapina